Yksikään todellinen skotti- tapa perustella väitteensä

Vanha klassinen argumentoitikeino on filosofi Antony Flewn nykymuodossaan määrittelemä ”Yksikään todellinen skotti”- argumentti. Eli siinä ensin määritellään mielivaltainen oman näkemyksen mukainen joukko, jolle esitetään väite. Ja jos vastapuoli kertoo vastustavan mielipiteen, niin hänen käyttämänsä esimerkin henkilö rajataan pois joukosta. Esimerkiksi sanotaan kaikkien kunnollisten suomalaisten keräävän mustikoita ja jos kerrot ettei vaimoisi poimi, niin hänet rajataan pois argumentilla ettei vaimosi ole kunnollinen suomalainen.

Varsinkin nettikeskusteluissa ilmenee laiskaa argumentointia ja niiden seurauksena asiat usein menevät lähinnä juupas-eipäs- kinasteluksi. Siksi on hyvä tunnistaa yleisiä argumentointikeinoja ja väliin pyrkiä vastaamaan niihin. Yksi yleisistä argumentointikeinoista keskusteluissa ja kirjoituksissa on ingressissä esitetty Yksikään todellinen skotti (no true scottsman)- argumentaatio. Wikipedian mukaan argumentaatio menee seuraavasti:

– Yksikään skotti ei laita sokeria aamupuuroonsa.
– Ai ei vai? Minun edinburghilainen enoni Angus laittaa.
– Sinun Angus-enosi ei sitten ole todellinen skotti.

Wikipedia

Argumentoitikeinojen tunteminen helpottaa keskustelua, koska se helpottaa väitteiden tunnistamista ja myös sitä että millaiseen vaikutukseen pyritään. Argumentointi voidaan jakaa vaikka seuraaviin pääluokkiin:

  • Teoreettinen argumentointi
  • Ateoreettinen argumentoi eli vedotaan kuulijan tunteisiin
  • Yksipuoleinen argumentointi eli tuodaan vaan yksi puoli asiasta näkyviin
  • Kaksipuoleinen argumentointi eli halutaan vakuuttaa kuulija

Jos meillä on neljän eri pääluokan argumentointia, niin meillä on myös nippu tunnettuja argumentointikeinoja. Niiden keinojen tunnistaminen helpottaa usein keskustelun etenemisen seurantaa. Näkee millaisilla keinoilla pyritään vaikuttamaan. Listaan alle viisi omaa inhokkiani argumentointikeinoista.

 1. Ad hominem – henkilöhyökkäys

Minulla on muutama inhokki argumentointikeinoissa. Ensimmäinen niistä on ad hominem- tyyppinen argumentointi. Siinä suoritetaan henkilöhyökkäys eli keskustelu siirretään kohdistumaan väitteen esittäjän henkilökohtaisiin piirteisiin.

Ad hominem -argumentointivirheessä keskustelija viittaa joihinkin vastapuolen piirteisiin, joilla ei ole merkitystä keskusteltavan aiheen kannalta. Mikäli vastapuolesta esitetyt väitteet ovat epätosia, kyseessä on mustamaalaus, minkä tavoitteena on viedä kohteelta uskottavuus tai arvostus. Väärän tiedon levitys ei kuitenkaan tee mustamaalaamisesta ad hominem -virhettä, vaan se, että siinä esitetään keskustelun asiayhteyteen kuulumattomia seikkoja. Tämän vuoksi myös todenperäisen mutta asiaankuulumattoman tiedon esittäminen on ad hominem -virhe. Mustamaalaaminen, jossa esitetään tosiasioina epätosia seikkoja jotka olisivat relevantteja keskustelulle, jos ne olisivat tosia, on yksinkertaisesti valehtelemista. Oleellista ad hominem -virheessä on siis vastapuoleen kohdistuvien, keskustelun aiheelle merkityksettömien väitteiden esittäminen, olivat ne tosia tai eivät. Wikipedia

Eli käytännössä vastapuolelta yritetään viedä vakuuttavuus viittaamalla hänen ominaisuuksiinsa. Tyypillinen väite voi olla, että mitä sinä naisena tiedät moottorin sylinteriputkien hoonaamisesta. Tai mitä sinä kristinuskosta tiedät ateistinä. Tämä on mielestäni kohtuullisen alhainen keino, koska siinä siirrytään asiasta vastaväittelijän henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Pitää kuitenkin muistaa, että on tilanteita joissa henkilökohtaisia syitä voidaan hyödyntää. Tälläisiä  voivat olla esim. jäääviyskeskustelut.

2. Red herring – harhautus

Harhautus on toinen inhokeistani. Siinä pyritään siirtämään keskustelun painopistettä pois käsiteltävältä aiheesta. Harhautuksessa keskusteluun tuodaan pätevältä kuulostava väite, joka ei itse asiassa liity alkuperäiseen aiheeseen. Näin keskustelu ajautuu sivuraiteelle eikä alkuperäiseen väitteeseen vastata. Kyseistä menetelmää voi hyvinkin käyttää tarkoitushakuisesti estämään keskustelua jostakin epäkohdasta etenemästä pidemmälle.

Red herring muuten tarkoittaa savusilliä.

3. Ad populum  – vetoaminen yleiseen mielipiteeseen

Virheen alkuperäinen latinankielinen nimi on argumentum ad populum, joka tarkoittaa kansaan vetoamista. Eli kyseinen suosioon vetoamis- argumentti on hyvin tyypillinen amerikkalaistyyppisen politiikan ja koulupihakeskustelujen argumentointikeino. Eli käytetään yleistä mielpidettä, jota ei pystytä tarkentaamaan mitenkään. Väite alkaa usein tyyliin: ”Kaikki ovat sitä mieltä…”. Argumentti on siinä mielessä helppo kaataa, että tarvitsee vain pyytää tarkenusta siihen että keitä ovat nuo kaikki.

4. Burden of proof – todistetaakan vyöryttäminen vastapuolelle

Varsinkin rokotekeskusteluissa näkee usein tätä todistetaakan vyöryttämistä vastapuolelle. Esimerkiksi seuraavanlainen keskustelu on varsinkin somessa hyvinkin tyypillistä:

– Rokotteesta ei ole hyötyä
– On siitä, se vähentää vakavien tautitapausten ilmenemistä
– Voitko todistaa ettei rokotetut sairastu niin helposti

Tässä pyritään vyöryttämään todistetaakan esittäminen muille kuin väitteen esittäjälle. Hän perustaa väitteensä siihen, että koska kiistäviä todisteita ei ole esitetty, hänen väitteensä on totta. Silloin kun väitetään jotakin, niin myös pitää pystyä todistamaan asia todeksi. Väitteen kumoaminen ei ole muiden tehtävä. Tämä argumentoitityyppi on hyvinkin yleinen erilaisissa nettikeskusteluissa ja sitä yhdistetään hyvinkin paljon ensimmäiseen argumentointikeinoon eli henkilöhyökkäykseen.

5. Suutari pysyköön lestissään (esoteerinen omahyväisyys)

”Suutari pysyköön lestissään” tarkoittaa omahyväisyyttä, eli oletetaan että vain tunnustetut auktoriteetit, lisensoidut toimijat jne kykenevät ymmärtämään asioista jotain (esoteria) ja muille asiat ovat liian vaikeita tai monimutkaisia ymmärtää tai se ei ole heidän ydinosaamisaluettaan., Wikipedia

Suutari pysyköön lestissään– tyyppinen perustelu hyvin usein vastaan, kun toteat vastapuolelle hän puhuvan vastoin parempaa tietoa. Usein käytetään itsestään auktoriteettiä tekevää perustelua seuraavilla tavoilla:

– Olen tenttinyt sopimusjuridiikan Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Saat ihan vapaasti pitää mielipiteesi, meillä on mielipidevapaus.
Suosittelen syvällisempää pohdinta

Ylläolevat kommentit ovat todellisista keskusteluista, joissa sanotaan aika suoraan, että pysy omalla tasollasi ja et ymmärrä asiasta mitään. Tämän kaltaiset kommentit ovat oikeastaan yhdistettyä auktoriteettiperustelua ja samalla henkilöhyökkäyksiä. Eli pyritään siirtämään jälleen kerran keskustelu muuhun kuin käsiteltävään asiaan eli pahimmillaan kyse on myöskin harhautuksesta.

Erilaisia argumentointikeinoja on hyvä tuntea ja tunnistaa keskusteluista. Niiden lisäksi on myös hyvin tärkeää opetella keinot kuinka niihin reagoidaan. Esimerkiksi Ajattelun ammattilainen on listannut omassa blogitekstissään 5 yleisintä argumentointivirhettä ja miten selviät niistä. Varsinkin nettikeskusteluja lukiessa ja niihin osallistuessa olisi hyvä tunnistaa keinot joiden avulla pyrkii saamaan oman mielipiteensä esille. Ja samalla myös tunnistaa trollit joita ei kannata ruokkia.

Kunhan vaan pohdin, Kari…

 

 

 

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *