Asiantuntijuuden perusta

Wikipedia määrittelee asiantuntijuuden seuraavasti: Asiantuntija on henkilö, jolla on kanssaihmisiään selvästi perusteellisemmat ja laajemmat tiedot joltakin alalta.

Selvä määritelmä ja wikipedia jatkaa, että usein asiantuntija pystyy tunnistamaan ja ratkaisemaan ongelmia tehokkaasti. Ja kertoo sen johtuvan mm. siitä, että ero asiantuntijan ja noviisin välillä tiedon jäsentämisessä ja ongelmien ratkaisemisessa perustuu siihen, että vain asiantuntijalla on kyseiseltä tiedonalalta paljon aikaisempaa hyvin järjestyksessä olevaa tietoa.

Selvä juttu. Asiantuntija on siis ihminen jolla on enemmän tietoa ja taitoa nähdä ja ratkaista ongelmia. Mutta sitten siellä wikitekstissä vilahtaa lause, jossa asiantuntijalta vaaditaan myös ilmaisukykyä. Sitä samaa, jota on tutkittu maailmalla. Eli niinkuin wikipedia sanoo, niin ilmaisukykyä tarvitaan tilanteen asiayhteyksien selvittämiseen sekä ymmärryksen ja ratkaisun ilmaisemiseen puhumalla, kirjoittamalla tai kuvittamalla.

Ja tässä tulee vastaan monen asiantuntijan kompastuskivi. He olettavat, että asiat pitää ilmaista asiantuntijamaisesti eli käyttämällä vaikeaselkoista kieltä eli asiantuntijajargonia. Ja usein vielä perusteena on se, että asioita ei voi muuten ilmaista. Ja asiantuntjan kielestä tulee sivistyssanojen, kääntämättömien termien ja lyhenteiden sekamelskaa. Eli kieltä, jolla ei kerrota asiasta vaan korostetaan omaa erinomaisuutta. Ja samalla pahimmillaan piilotetaan oma osaamattomuus termiviidakon taakse.

Tutkimusten mukaan kryptisen kielen käyttö syö asiantuntijan uskottavuutta. Osaavana asiantuntijana pidetään henkilöä, joka osaa selvittää vaikeankin asian yleiskielellä ilman erikoistermejä.

Kuhan pohdin, Kari…

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *