Huhtikuun lähipäivien aiheena  mm. kestävä kehitys ja siksi pohdin tässä tekstissä hiukan sitä aihealuetta. Kestävä kehitys tarkoittaa lyhyesti sitä muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet.

Wikipedia määrittelee kestävän kehityksen näin:

Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyisen yhteiskunnan tarpeet tekemättä myönnytyksiä tulevien sukupolvien kustannuksella. Tärkeitä huomioon otettavia tekijöitä ovat luonnonvarojen riittävyys ja köyhyys. Kestävä kehitys on erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien (YK) hanke Kestävän kehityksen tavoitteiden muodossa. Nykyiset YK:n tavoitteet ulottuvat vuoteen 2030 ja niistä käytetään myös nimitystä Agenda2030.

Kestävä kehitys tarkoittaa siis ylisukupolvista ajattelua eli tekemisiämme ja niiden vaikutuksia pitää pohtia pitkälle tulevaisuuteen. Maailmanpankin johtaja Ismael Serageldin muotoili kestävän kehityksen määritelmän seuraavasti:

”Kestävä kehitys tarkoittaa sitä, että jätämme tuleville sukupolville yhtä paljon mahdollisuuksia kuin meillä on ollut, ellei jopa enemmän.”

Kestävän kehityksen voi jakaa muutamin eri tavoin neljään eri pääomalajiin. Yksi tapa Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen tapa:

  • inhimillinen pääoma (esim. osaaminen, tiede, tutkimus ja kehitys, patentit)
  • fyysinen pääoma ( esim. tuotantokoneistot, infrastruktuuri, rakennettu ympäristö)
  • sosiaalinen pääoma (esim. lainsäädäntö, hallinto, sosiaaliset verkostot, luottamus ja legitimiteetti)
  • luontopääoma (uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat)

Meidän lähipäivillä jako on seuraava ja se vastaa oikeastaan ylempää:

  • Taloudellinen kestävyys
  • Sosiaalinen kestävyys
  • Kulttuurinen kestävyys
  • Ekologinen kestävyys

Taloudellinen kestävyys

Kestävä taloudellinen kehitys on perusta keskeisille yhteiskunnan toiminnoille. Ja se perustuu pitkällä aikavälillä tasapainoiselle kasvulle, joka ei perustu velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. Taloudellisen kestävyys perustuu mm. tuotantokoneiston, infrastruktuurin ja rakennetun ympäristön hyvään  suunnitteluun. Se tarkoittaa uusiutumattomien luonnonvarojen kohtuullista käyttöä ja jätteiden synnyn minimointia. Taloudellinen kestävyys voidaan saavuttaa tehokkaan kierrätyksen ja uusiutuvien luonnonvarojen käytön avulla. Pitkäjänteinen  talouspolitiikka luo otolliset olosuhteet kansallisen hyvinvoinnin vaalimiselle ja lisäämiselle. Kestävä talous on myös sosiaalisen kestävyyden perusta.’

Sosiaalinen kestävyys

Sosiaalisessa kestävyydessä on tarkoitus varmistaa hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen sukupolvelta toiselle. Sosiaalisen kestävyyden edellytykset ovat seuraavat:

  • riittävä toimeentulo
  • riittävät hyvinvointipalvelut
  • turvallisuus
  • resurssien ja toimintamahdollisuuksien oikeudenmukainen jakautuminen
  • yksilön mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä
  • osallisuus, yhteisöllisyys ja kiinnittyminen yhteiskuntaan

Sosiaalisessa kestävyydessä on kyse ihmisten vaikutusmahdollisuudesta omaan tulevaisuuteensa. Lisäksi heillä pitää olla mahdollisuus vaatia oikeuksiaan ja tuoda julki huolenaiheitaan. Sosiaalisesti kestävässä maassa huolehditaan siitä, että jokaisella on oikeus sosiaalisen hyvinvointiin, osallisuuteen ja parhaaseen mahdolliseen terveyteen sekä yhdenvertaisuuteen.

Kulttuurinen kestävyys

Harvoin tullaan pohtineeksi, että kestävään kehitykseen kuuluu myös kulttuurinen kehitys ja se alue on hyvin laaja. Sen ajatellaan tarkoittavan kulttuurillisen monimuotoisuuden ja luovuuden huomioimista. Se tarkoittaa oman ja muiden kulttuurien hyväksymistä ja ymmärtämystä niiden erilaisuuden suhteen. Sekä omaa että muiden kulttuuria pitää kunnioittaa. Kulttuurinen kestävyys tarkoittaa myös eri kultturien välisen yhteiselon kehittymistä. Siiinä hyväksytään monimuotoisuus ja arvostetaan kunnioitetaan kaikkien oikeuksia.

Ekologinen kestävyys

Wikipedia määrittelee ekologisen kestävyyden hyvin:

Ekologinen kestävyys on yksi kestävän kehityksen näkökulmista. Sillä tarkoitetaan luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toiminnan varmistamista sekä ihmisten toiminnan sopeuttamista siihen niin, että luonnon kestokyky ei ylity saastutuksen tai luonnonvarojen liikakäytön takia.

Ekologinen kestävyys on varmaan kaikkien parhaiten tuntema alue kestävässä kehityksessä. Monellekkin tutuin asia tältä puolelta on jätehuolto. Sen kehittäminen on yksi tärkeä kestävän kehityksen elementti sekä samalla mm. luonnonsuojelu. Ekologisen kestävyyden keskeisiä elementtejä ovat mm. maa- ja metsätaloudessa tapahtuvat vesistöjen suojelutoimenpiteet, jätehuolto sekä ympäristökuormituksen ehkäisyyn ja vähentämiseen tähtäävä toiminta.

Kuten tekstistä näkee, niin kestävä kehitys on kokonaisvaltaista yhteiskunnan kehitystä eikä suinkaan pelkkää kierrätystä ja roskien lajittelua. Yhteiskunnan pystyssä pysymisen osalta taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurillinen kestävyys on avain asia. Meidän pitää ajatella tulevaisuutta ja hyväksyä myös muita kulttuureja yhteistoimintaan. Samoin muiden kultturien pitää osata yhteistoiminta kanssamme.

Tälläistä tänään, Kari…