Vanhempana pitää opetella – eroaako se nuorempana opettelusta

Minun korvaan aina särähtää se, että sanotaan asian oppimisen olevan vanhempana vaikeampaa kuin nuorena. Jotenkin kuvittelisi sen olevan juuri toistepäin. Vanhempana on paljon enemmän tartuntapintaa ja uusia asioita, teknologioita ja toimintatapoja voi tutkia ja miettiä tuttujen asioiden kautta.

Kyseinen väite tulee vastaan useinkin IT- ja viestintäaloilla. Väitetään useinkin, että nuorempien on helpompi sisäistää uudet teknologiat kuin vanhempien. Ja peruste on se, että he ovat kasvaneet suoraan digitaaliseen aikaan.

– Jos ajatellaan vaikka mainostamisen maailmaa tai it-alaa, niin nuorempi ihminen on ikänsä toiminut digitaalisessa ympäristössä, kun taas vanhemman ihmisen on täytynyt vanhempana opetella nämä asiat. Virpi Ojakangas, Taloussanomat 2016

Hämmentävää tässä lausahduksessa on se, että siinä ihmetellään vanhempien ihmisten asioiden sisäistämistä. Miten vanhemmalla ihmisellä saman asian oppiminen kestää pidempään kuin nuoremmilla. Voisi kuvitella asian olevan täysin päinvastoin. Hänellä on tarttumapintaa enemmän ja hän voi yrittää ymmärtää asiaa monesta eri suunnasta.

Otetaan esimerkiksi vaikka matkaviestien käyttö. Radiolinja avasi 1991 2G- verkon käyttöön Suomeen ja sitä ennen oli jo käytössä Telen 450/900- puhelinverkot. Eli monella minun ikäisellä on kolmenkymmenen vuoden kokemus mobiililaitteista. Ja muutos on ollut hidas. Ensin soiteltiin toisille, sitten opeteltiin lähettämään tekstiviestejä. 2000- luvun alussa opeteltiin selamaan dokumentteja WAP- protokollan avulla ja sen kuihduttua pois siirryttiin tihrustamaan pieneltä ruudulta videoita ja joskus jopa kokeilemaan virtuaalitodellisuutta.

Mutta tärkeintä tuossa on se, että asioita on opeteltu kolmenkymmenen viimeisen vuoden aikana muiden asioiden ohella. Siis samana aikavälinä kun osa nuoremmista on oppinut vaipasta kuivaksi, lukemaan, laskemaan ja valmistunut koulusta.

Sinä aikana tälläinen harmaantuva insinöörin retku on oppinut siirtymään käsinkirjoitetusta viestistä sähköpostin kautta videoviestintään. Eli muuttanut vain hiukan toimintatapojaan. Ja lähes kaikki nykyajan teknologiset humputukset voitaisiin toteuttaa helposti vaikka 60- luvun teknologialla.

VR- lasit voisi korvata vaikka View Master- katselulaitteella. Stereokuva on sterokuva vaikka sen tekisi analogisella tekniikalla. Liikkuvaa VR- kuvaa on osattu tehdä Epcotissa jo hyvinkin 80- luvun puolivälissä. Nykyisten polarisoivien lasien sijaan käytetettiin punaviher- laseja. Sähköposti on vain kirje, joka lähetetään etanapostin sijaan sähköisesti. Videoviestinkin on voinut lähettää helposti vuosikymmeniä. Sen tekeminen oli vain hiukan haastavempaa kuvaamisineen, kehittämisineen, postissa lähettämisineen ja katselulaitteella katseltuna.

Maailma on muuttunut todella vähän viimeisen 58- vuoden aikana. Suurin muutos kohdistuu todellisuudessa ihmisten kärsimättömyyteen, kiireen tunnun tekemeiseen ja ”mulle kaikki heti nyt”- asenteeseen.

Kyse ei ole siitä, että osaavatko ja oppivatko vanhemmat nykytekniikkaa. Kyse on vain yksinkertaisesti halusta käyttää sitä. Ja sama ongelma koskee kaikkia ikäpolvia, jos ei ole halua käyttää tekniikkaa niin sitä ei myöskään opi. Kuvitelma vanhempien osaamattomuudesta on vain yksinkertaisesti ikärasismia.

Kuhan pohdin, Kari..

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.