Aktiivimalli 2 – poliittinen itsemurha

Luin illalla uutisia ja silmiin osui Hesarin kirjoitus siitä, että aktiivimalli kaksi olisi tulossa voimaan. Eli malli, jossa karenssin pelossa on pakko kirjoitella työhakumuksia paikkoihin joihin on mahdollista työllistyä. Jäin illan pimeinä hetkinä pohtimaan, että haluavatko jotkut puolueet todellakin tehdä poliittisen itsemurhan.

”Turhien hakemusten välttämiseksi työttömän tulisi itse pitää huoli siitä, että hänellä on realistiset mahdollisuudet työllistyä hakemiinsa paikkoihin.”, Hesarin jutusta.

Luin kohtuullisen hämmentyneenä uutista, jossa nykyiset päättäjät kuvittelevat työnhaun ja työllistymisen olevan hakemusten kirjoittamista ja sitä, että kun niitä tarpeeksi lähettää niin työllistyy. Eli prosessi jonka voi automatisoida yhdellä hyvin kirjoitetulla hakemuksella, jonka personoi joka maanantai uutta yritystä varten ja lähettää sähköpostilla.

Aluksi mietin, että on pakko olla kyse päättäjien tyhmyydestä. Eli siitä, että he kuvittelevat edelleen työpaikan löytyvän sinnikkäällä työnantajien pommmittamisella. Toisaalta TE- toimistojen ”Kuinka kijoitan oikeellisen CV:n”- kurssit kyllä tukevat asiaa. Eli työpaikka on kiinni hyvin muotoillusta hakemuksesta ja oikein kirjoitetusta CV:stä kiinni. Mutten halua uskoa, että meidän päättäjät ovat näin tyhmiä.

Seuraavaksi ajattelin, että kyse on poliittisesta pelistä. Siis pelistä, jossa muutama puolue haluaa tehdä poliittisen itsemurhan ja päästä pois pelikentältä. Siltähän eräiden puolueiden toimet on viimeaikoina näyttäneet eli heillä ei ole mitään mielenkiintoa jatkaa seuraavien vaalien jälkeen. Kyse on ollut vain oman aseman pitämisestä kyseisen vaalikauden ajan. Mutten oikein halua uskoa tähänkään, koska yhden puolueen poliittinen itsemurha saattaisi viedä mukaan pari muutakin valtapuoluetta.

Joten alan hiljalleen uskomaan siihen, että tällä hetkellä meillä on oman ikäisiäni päättäjiä joiden työelämänäkemys on vanhentunut. Heille ei ole selkeytynyt, että osa työsuhteista on yhä enemmän projektimallista eli työntekijöitä palkataan lyhyisiin työsuhteisiin täydentämään tiimin osaamista. Osa työnantajista haluaa mieluummin alihankkijoita kuin työsuhteessa olijoita. Ja osa yrittäjyydestä ei ole aitoa yrittäjyyttä, koska tosiasillisesti alihankkija työllistetään työn tilaajan ohjaamisen ja valvonnan alle.

Tälläisiä uutisia lukiessa minua surettaa näköalattomuus eli päätöksiä tehdään historian perusteella eli katsomalla taaksepäin. Päätökset pitäisi kuitenkin tehdä katsomalla tulevaisuuteen ja arvioimalla työelämän muutosta ja koulutustarvetta. Pohtia sitä  kuinka koulutamme joustavasti tehtävästä toiseen siirtyviä asiantuntijoita. Eikä suinkaan kasvattaa määrämuotoisia hakemusten kirjoittajia.

Työnhakijoiden aktivointi ja seuranta on hyvä asia, mutta se pitäisi tehdä järkevästi. Esimerkiksi kuukausittaisilla lyhyillä raporteilla, joissa työnhakijat raportoivat kuukauden aikana tehdyt aktivointitoimet. Omaehtoiset koulutukset, verkostoitumiset, messukäynnit ja muut työllistymistä parantavat toimet. Silloin voitaisiin puhua aktivoinnista. Harva työtön haluaa olla työtön, mutta valitettavasti nykyään hänelle ei muuta suoda.

Kuhan pohdin, Kari…

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.