Entä jos keskittyisit kerrankin

Aika usein näkee, että artikkelin alussa lukee: ”Artikkelin lukuaika on 3 minuuttia”. Se kertoo, että kiireinenkin ihminen lukee sen siinä ajassa läpi. Mutta usein pohdin, että miksei siellä lue alussa, että lukuaika on 3 minuuttia ja pohtimisaika 15 minuuttia. Eli pohditaan mitä luetaan ja yritetään ymmärtää mitä luettiin. Muutoinhan voidaan ajatella voidaan ajatella lukemisen olevan vanhan sanonnan mukaista hauki on kala– lukemista.

Olen viimeaikoina pohtinut, että mikseivät ihmiset pysty keskittymään somepostauksen lukemiseen vaan kommentoivat yleensä ensimmäistä tuntemaansa asiaa pohtimatta edes sitä, että mistä postauksessa puhutaan. Erittäin helppo tapa on saada lukija hairahtumaan väärään asiaan, on se että aloittaa postauksen raflaavalla väitteellä. Sen jälkeen lukija lukee lopun tekstin hauki on kala- menetelmällä läpi ja pohtii vastaväitettä ensimmäiseen kappaleeseen unohtaen viestin todellisen sanoman.

Tämä sama asia näkyy uutisoinnissa, työelämässä, arkielämässä ja harrastuksissa. Väliin jopa uutisten toimittajatkin unohtavat pohtia näkemäänsä ja kuulemaansa ja ottavat kopin ensimmäisestä asiasta jonka tuntevat. Ja unohtavat edes yksinkertaisen taustojen tutkimisen. Aivan samalla tavalla työelämässä on niin kiire, ettei enää osata pysähtyä pohtimaan hetkeksikään taustoja, syitä tai toimintamalleja. Arkielämässä tämä näkyy ihan samalla tavalla eli osa ei pysty lopettamaan virikkeiden etsimistä ja siksi työnnetään lastenvaunuja mobiililaite kädessä.

Kyse voisi olla monesti ns. ADT:stä eli  attention deficit traitista eli kyseessä on itse aiheutettu  keskittymishäiriö. ADT:sta kärsivällä on heikentynyt keskittymiskyky, joka muistuttaa tarkkaavaisuushäiriöisen keskittymiskykyä. Moni ei tiedä kärsivänsä tilasta, koska on niin tottunut poukkoilevaan ajatuksenjuoksuun eikä enää muista, miltä tuntuu pystyä keskittymään kunnolla.

Psykologi Karoliina Mellanen muistuttaa, että ADT ei ole neurologinen häiriötila, vaan se on syntynyt, kun aivot ovat oppineet poukkoilemaan eri ärsykkeiden välillä ja jatkaneet sitä silloinkin, kun ei olisi enää tarvetta. Siksi ADT:sta kärsivälle on tyypillistä, että hän keskeyttää itse itsensä keskittymisen tilasta, esimerkiksi alkaa miettiä tulevia tapahtumia kesken lukemisen. Tällä hetkellä ADT:n riskiryhmänä voidaan nähdä ruuhkavuosia elävät. ADT kuitenkin yleistyy jatkuvasti ja se tulee olemaan seuraavan sukupolven myötä vieläkin yleisempää., SanomaPro -Unohtuiko hälytys päälle.

Sanotaan että itseaiheutetun keskittymisen eli ADT- oireet tulevat hiljalleen. Aluksi tulee pieniä hätätilanteita kun keskittyminen pettää ja yritetään saada asiat hallintaan. Joskus vuonna 2005 aiheesta kirjoitettiin Harward Business Rewiessissä niin, että ADT -potilailla on vaikeuksia saada pidettyä asiat järjestyksessä, asettaa prioriteetteja ja hallita aikaa. Nämä oireet voivat heikentää muuten lahjakkaan työntekijän työtä. Ja tuo voi näkyä niin, että tulemme kiireisemmiksi, röyhkeämmiksi, pakottavammiksi ja huonommin keskittyviksi samalle teeskennellen, että kaikki on hyvin.

Ajatuksemme tehokkaasta työnteosta pohjaa maailmaan, jossa suurin osa ihmisistä teki suorittavaa työtä. Fyysisen työn tehokkuus ja ajatustyön tehokkuus ovat kuitenkin erilaisia. Nopeampi tehdashihnan täyttö lisää tehokkuutta, mutta samoin ei käy nopeasti tehtävälle ajatustyölle. Kun aivojen käyttöä pyritään tehostamaan, kognitiivinen kapasiteetti ylikuormittuu, toiminta hidastuu, virheet lisääntyvät ja lopulta tehokkuus kärsii, Mellanen sanoo.

Koska itse omaan synnynnäisen ADHD:n, niin olen opetellut tehostamaan omaa toimintaani rutiineilla joilla pyrin välttämään ns. moniajoa sekä turhia keskeytyksiä. Samalla annan esimerkiksi ulkoillessa aivoille aikaa rauhoittua eli keskityn ympäristöön. Omat vinkkini tilanteen parantamiseksi:

  • Kävely-, pyöräily-, hiihto- tai juoksulenkin aikana ajatukset kirkastuvat ja uusia ideoita alkaa löytyä. Jätetään ne musiikit ja älylaitteet rohkeasti kotiin.
  • En ole tavoitettavissa -tila. Kännykkä kiinni ja hälytykset pois koneesta. Viesteihin ei tarvitse vastata heti. Työpaikkalla voi opettaa työkaverit siihen, että esim kuullokkeet tarkoittavat sitä, etten ole nyt tavattavissa.
  • Unohda kiire ja tee asiat ihan rauhassa. Jos joku sanoo, että asialla on kiire, niin kysy onko asia tärkeämpi kuin nykyinen tehtäväni.
  • Älä multitaskaa vaan käytä to do -listoja. Asia kerrallaan, ihan rauhassa.

Minusta on huolestuttavaa, jos näen ns. normaalien ihmisten keskittymiskyvyn olevan omani alapuolella. Olen kuitenkin kamppaillut viimeiset 61- vuotta ADHD:n aiheuttamien ongelmien kanssa ja etsinyt kompensointikeinoja ongelmien selättämiseen. Siksi minusta on surullista, että osa tuhoaa oman keskittymiskykynsä käytännössä omien toimiensa avulla. 

Kunhan pohdin, Kari…

 

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *