Virheistä pitää oppia

Vuosia sitten eräs vanha rouva sanoi, että virheistä pitää oppia. Saman virheen voi tehdä kahdesti, mutta sitten pitää oppia välttämään virhettä. Paitsi tietenkin jos virhe on mukava. Tämä on mielestäni hyvä ohje eli omia virheitä pitää tutkia ja niistä pitää myös oppia.

Sanotaan, että syvällinen oppiminen vaatii sekä teorian että myös käytännön oppimista. Ja reflektio on yksi työkalu tähän oppimiseen. Eli reflektiivinen oppiminen tarkoittaa tekemisen lisäksi myös analysointia. Joku voisi todeta, että kyse on tietoisesta ymmärtämisestä.

Reflektio koostuu neljästä vaiheesta:

  1. tekeminen ja kokeminen
  2. kokemusten reflektointi – mitä opin, mitä tunsin?
  3. uusien oivallusten käsitteellistäminen ja oman teorian parantaminen
  4. uuden teorian testaaminen ja palautteen etsiminen

Ja kun noita vaiheita katselee, niin nopeasti tulee mielleyhtämä leanin yhteydessä puhuttavaan PDCA- sykliin. PDCA-sykli (Plan, Do, Check, Act) on ongelmien ratkaisumalli ja kehittämismenetelmä. Menetelmää nimitetään usein myös Demingin laatuympyräksi.

Ja kun katselee, niin reflektion ja PDCA- ympyrän tai Demingin laatuympyrän yhteneväisyys on aika silmiinpistävä. Molemmissa tärkeä osuus on oppiminen sekä uusien oivallusten tekemiminen. Mitä tein oikein, mitä tein väärin ja mikä kaipaa parantamista.

Varsinkin nyt kun tulevaisuus on hiukan vielä hämärän peitossa, niin tuota reflektointia tai PDCA- syklia kannattaa hyödyntää. Opetella ja kokeilla uusia asioita. Punnita niiden vaikutusta ja pohtia mitä ottaa käyttöön ja mitä hylkää.

Niinkuin aikoinaan vanha rouva totesi: Virheitä saa tehdä, mutta niistä pitää oppia. Muutoin elämä on jatkuvaa pään hakkaamista seinään.

Kunhan pohdin, Kari…

 

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *