Riippumattoja ja hyönteisverkkoja

Vaikuttaa hiljalleen siltä, että kesä näyttää hyvin erilaiselta kuin tammikkuussa suunnittelin. Tuskin menen valokuvaamaan tunnelbaanoja tai teen lähiretkiä naapurimaihin. Kesä taitaa mennä lähiseuturetkeilyssä. Epäilen että monikin retkeni tehdään ensi kesänä polkupyörällä.

Nykyiselle koronavirus tilanteelle ei mahda mitään ja pitää vain toivoa, että mahdollisimman moni pääsee eteenpäin pelkällä pelähdyksellä. Ja itsekkin toivon, että ensi kesänä pääsee tekemään fillarilenkkien mittaisia retkiä. Joko vain pyöräilemään lähistöllä tai sitten ajelemaan hiukan pidempiä retkiä.

Tästä pääsee nopeasti ajatukseen, että ilman visiota ja unelmia ei ole elämää. Ja koska alkuperäiset ajatukset ja suunnitelmat ensi kesästä näyttävät menevän puihin, niin pitää aloittamaan uusien visioiden ja unelmien kehittäminen. Yksi uusista jo hiukan aikaa pyörineistä visioista on taasen lisätä pyöräretkeilyä. Se lisää lähiseutumatkailun mahdollisuuksia. Samalla myös pystyy huolehtimaan vanhentuvan kehon vaatimasta liikkumisesta.

Minulla on yksi pahe eli pidän aika askeettisista harrastuksista. Kuvaan vanhalla kameralla ja useinkin hyvin vanhoilla objektiiveilla ja nautin kohtuu yksinkertaisesta pyöräilystä kevyin varustein. Ja tästä syystä aloin pohtimaan, että jos opettelisi tekemään pyöräretkiä mahdollisimman minimaallisin varustein. Sellaisilla varusteilla joilla pärjää kesäisessä suomalaisessa luonnossa. Nauttisi muustakin kuin pehmeistä sängyistä ja siitä elämästä johon meidät on nykyään totutettu.

Koronan takia olen ollut paljon netissä ja selaillut erilaisia asioita. Ja osun usein bikepacking- artikkeihin eli polkupyöräilyyn yleisten teidän ulkopuolella ja siihen kuuluvaan retkeilyyn. Minua on yhä enemmän alkanut viehättämään ajatus kevyin varustein tehdyistä pyöräretkistä. Majoitus joko teltassa tai riippumatossa ja yksinkertaista retkiruokaa. Tuo voisi olla yksi tapa lähestyä kestävää kehitystä ja samalla tehdä asioita jotka jäävät mieleen.

Jos päädyn kevyillä varusteilla tapahtuvaan retkeilyyn niin uskon myös oman blogini kääntyvän sen suuntaiseksi. Kirjoitan aiheesta ja teen matkakertomuksia. Ammatillisen elämäni löytää tulevaisuudessa omasta portfolio-osastosta. Siellä kerrotaan nuoriso- ja yhteisöohjaajan työhön liittyvästä opiskelusta ja työstä.

Kunhan pohdin, Kari…

 

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *