Kohti nuoriso- ja yhteisö-ohjaajan ammattia

Tänään oli ensimmäinen koulupäivä ja opiskelu alkoi orientoitumisella. Kuluneen päivän aikana tuli tutustuttua koulutuksen sisältöön, suorittamistapohin, muihin opiskelijoihin sekä tietenkin Wilmaan, Moodleen ja Office-pakettiin. Pieni rautaisannos seuraavasta puolestatoista vuodesta.

Samalla se tarkoitti kolmen ensimmäisen lähipäivän aloittamista eli opiskelu koostuu harjoittelusta, lähipäivistä sekä näytöistä. Näytössä yritetään vakuuttaa että on oppinut jotain harjoittelun aikana. Ja tästä se opiskelu lähtee hiljalleen liikkeelle.

Tietenkin ensimmäisille lähiopiskelupäiville on ennakkotehtäviäkin eli pitää tutustua peruskäsitteisiin ja pohtia asioita. Niinhän opiskelijoiden pitää aina tehdä eli opetella käsitteitä ja yrittää mieltää mitä ne ovat.

Koska on kyse ohjaamisesta, niin ihan alkuvaiheessa on hyvä yrittää sisäistää itselleen mitä ovat käsitteet:

  • Vuorovaikutustaidot
  • Ryhmädynamiikka
  • Ihmisen elämänkaari

Kaksi ensimmäistä voisi mennä vaikka yleistietojenkin avulla, mutta viimeinen vaatii hiukan pohtimista. Mutta pohditaan nyt kuitenkin kaikkea kolmea omina pieninä teksteinään.

Vuorovaikutustaidot

Vuorovaikutustaidot on sitä kuinka pystyy toimimaan ryhmän jäsenenä. Eli ne tarkoittavat kykyä vaihtaa ajatuksia, mielipiteitä, kokemuksia ja myös tekoja toisten kanssa. Keskeistä on vastavuoroisuus eli kaikki osallistujat antavat oman panoksensa keskusteluun. Taidot voi jakaa vaikkapa seuraavasti:

  • kuuntelemisen ja havainnoinnin taidot
  • argumentointitaidot
  • taito osoittaa tukea
  • taito ottaa ja pitää puheenvuoroja
  • taito jatkaa toisen puheenvuorosta
  • taito ylläpitää keskustelua

Sanotaan, että kuunteleminen ja havainnointi on keskeisessä asemassa vuorovaikutuksessa. Eli kyse ei ole vain passiivisesta kuuntelusta vaan kuuntelemisen aikana pitää aktiivisesti arvioida, tulkita ja eritellä kuultua asiaa. Pelkkä passiivinen kuunteleminen ei välttämättä johda keskustelun etenemiseen. Havainnointiin kuuluu myös verbaalisten viestien lisäksi non-verbaalisten sanomien vastaanottaminen.

Argumentointi on taasen keino, jolla puhuja pyrkii vaikuttamaan muiden mielipiteisiin tai vaikka asenteisiin. Ja argumentoinnin voi jakaa vaikkapa neljään eri tapaan eli teoreettiseen, ateoreettiseen, yksipuoliseen ja kaksipuoliseen argumentointiin.

Teoreettisen ja ateoreettisen argumentoinnin suurin ero on siinä että vedotaan joko järkeen tai tunteisiin. Teoreettisessa argumentoinnissa käytetään usein faktatietoja eli tilastoja, tutkimuksia jne. tukemassa omia väitteitään. Ateoreettisessa sen sijaan käytetään usein auktoriteetteihin, omaan asiantuntijuuteen tai vaikka yleiseen mielipiteeseen liittyviä perusteita.

Yksipuoleisen ja kaksipuoleisen suurin ero on siinä, että vaikka molemmilla tavoilla yritetään vaikuttaa oman kannan olevan oikea, niin yksipuoleisessa esitetään vain oman kannan mukaiset asiat. kaksipuoleisessa esitetään hyvät ja huonot puolet. Asiat vain valitaan niin, että ne tukevat puhujan omia ajatuksia.

Ryhmän toimivuuden kannalta on tärkeää, että kaikilla sen jäsenillä on tunne, että apua saa kun sitä pyytää. Tuen osoittamisen taito kertoo siitä, että ryhmä ponnistelee yhteisten tavoitteiden eteen.

Kolme viimeistä kohtaa kuuluu myös vuorovaikutustaitojen perusteisiin eli puheenvuorojen pitäminen, taito jatkaa toisen puheenvuorosta ja myös keskustelun ylläpito.

Vuorovaikutustaitoihin kuuluu myös mukaan ns. nonverbaalinen viestintä eli eleiden, välimatkan, äänenpainojen ja kosketuksen hyödyntäminen. Näiden avulla voidaan viestiä mm. statuksesta, tunteista ja vaikka henkilösuhteista. Nonverbaalista viestintää on helppo tulkita väärin.

Ryhmädynamiikka

Ryhmädynamiikka on monimutkainen asia ja sitä voi tutkia monesta eri suunnasta ja monin eri tavoin. Ryhmädynamiikka muodostuu erilaisista osa-alueista ja ryhmän muodostumisen vaiheista. Eri osa-alueita voi olla esimerkiksi kommunikaatioprosessit ja vuorovaikutusmallit, ihmisten väliset suhteet, roolit, status ja ryhmäkulttuuri.

Ryhmädynamiikkaan kuuluu myös tärkeänä osana ryhmäytyminen. Psykologi Bruce Tuckman on jakanut ryhmä elinkaaren seuraavasti:

  • Muodostuminen
  • Myrskyäminen
  • Vakiintuminen
  • Suorittaminen

Eli alun kohteliaisuuden jälkeen siirrytään myrskyämisvaiheeseen, jossa ristiriidat tiukentavat tunnelmaa. Ja silloin syntyy samanmielisiä alaryhmiä, joihin yhdistytään. Vakiintumisvaiheessa aletaan luottamaan toisiinsa ja siihen, että pyritään yhteiseen päämäärään. Ja viimeisessä vaiheessa mielipide-eroista huolimatta tehdään työtä yhteisen tavoitteen eteen.

Ryhmädynamiikassa kannattaa pohtia vielä myös ryhmäläisten rooleja. Ne voidaan jakaa karkeasti kolmeen luokkaan:

  • Ryhmän toimintaa eteenpäin vievät roolit
  • Ryhmän toimintaa helpottavat roolit
  • Ryhmän toimintaa heikentävät roolit.

Ryhmädynamiikka on monimutkainen asia, kun sinne lisätään kaikki vaikuttavat asiat. Siellä vaikuttavat tunteet, valta, oppikokemukset, kulttuuri, normit, asenteet jne. Aihe vaatii kyllä opiskelua.

Ihmisen elämänkaari

”ELÄMÄNKAARI = elämänkaaripsykologiassa keskitytään tarkastelemaan ihmisen kehitystä kokonaisuudessaan kuvaten ja selvittäen kaikille yhteisiä, elämänkaaren eri vaiheisiin liittyviä muutoksia.”, Virva-Liisa Pekkarinen

Ihmisen elämänkaari voidaan jakaa vaiheisiin:

  • Lapsuus
  • Nuoruus
  • Aikuisuus
  • Vanhuus

Ihmisen elämänkaaren voi kiteyttää lyhyesti vaikka näin eli elämänkaari Suomessa kestää keskimäärin 80 vuotta. Lapsuudesta matkalla vanhuuteen liittyy ruumiin fyysisten muutosten lisäksi henkinen kehitys, joka jatkuu kuolemaan saakka.

Alkuvaiheessa leikki on lapsen työtä, ja leikkiessä lasten sukupuoliroolit kehittyvät. Nuoruudessa ihminen saavuttaa sukukypsyyden ja alkaa etsiä omaa identiteettiään.  Sen jälkeiseen aikuisuuteen liittyy usein myös vanhemmuus ja vastuun kantaminen omista lapsista.

Vanhuus on ikävaihe, jossa ihmisen on sopeuduttava iän tuomiin fyysisiin muutoksiin, mutta samalla on aikaa nauttia kiireettömämmästä elämästä.

Tälläistä pohdintaa tänään eli opiskelun alkuun käsitteiden sisäistämistä ja miettimistä, että mistä puhutaan ensimmäisellä periodilla. Vuorovaikutustaitojen ja ryhmädynamiikan tärkeyden olen huomannut viimeisen 9 kuukauden aikana harjoitellessa koulua varten. Ja elämän kaari näin vanhemmiten on pohdittanut paljon. Huomaa hyvin, että ajatukset ovat vanhemmiten seestyneet ja ymmärtää itseään paljon paremmin.

Tälläistä tänään, Kari…

 

 

 

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *