Torso kokeilu: Perustulo

Kun perustulokokeilusta puhuttiin ensimmäisiä kertoja vuosia sitten, niin ensimmäinen mielipiteeni oli kokeen olevan tilaustutkimus. Tilaustutkimus siinä mielessä, että sillä halutaan osoittaa perustulon olevan huono ratkaisu. Ajattelin, että kokeilulla pyritään todistamaan sitä, ettei se lisää työllisyyttä.

Perustulokokeilun karu saldo: Ei lisännyt työllisyyttä yhtään – ”Yllättävän tyrmäävä tulos”, Iltalehti 8.2.2019.

Mutta miksikö ajattelin asiaa noin. Aivan yksinkertaisesti siksi, että kokeilu vaikutti suomalaiselta johtamiselta, jossa päätetään reunaehdot joiden mukaan kokeilu tehdään. Ja reunaehdot usein rakennetaan yksityiskohtien kautta eikä suinkaan kokonaisuuden.

Perustulokokeiluhan oli todellisuudessa kokeilu, jossa kokeiltiin kuinka  560 euron perustulo vaikuttaa mm. työllistymiseen. Eli korvattiin korvattiin ns. 300 euron suojaosuus työmarkkinatuesta 560 euron osuudella.

Kokeessa ei kokeiltu miten nykyisen perusturvan korvaaminen perustulolla vaikuttaisi työhalukkuuteen vaan kokeiltiin vain nostaa hetkellisesti 260 euroa suojaosuutta ja jätettiin muut sosiaalietuisuudet ennalleen.

Käytän taasen normaalia esimerkkiä eli pk-seudulla yksinasuvaa ihmistä. Aivan vain siksi, että hänen tilanteensa on helppo ymmärtää. Eli kun puhutaan ns. perusturvasta, niin se koostuu perustoimeentulossa määritellystä noin 500 euron henkilökohtaisesta suojaosuudesta sekä sallituista asumiskuluista. Ja tämä yhdistelmä koostuu usein työmarkkinatuesta, asumistuesta sekä toimeentulotuesta.

Eli kyseessä on kolme eri tukimuotoa, joihin tulot vaikuttavat. Eli esim. pääkaupunkiseudulla kolmen eri tukimuodon kokonaissumma on noin 1191 euroa.  Ja kun puhutaan perustulosta, niin edelleen noiden kolmen tukimuodon yhteissummasta on yli puolet tuloista riippuvia eli asumistuki ja toimeentulotuki.

Eli raa’asti sanottuna perustukikokeilussa kokeiltiin pahimmillaan vain sitä, että mikä vaikutus työmarkkinatuen tulosidonnaisuuden poistolla on. Eikä suinkaan oikean perustulon vaikutusta työllistymiseen. Siis perustulon, jolla kattaa perustoimeentulon.

Karu saldo

Perustulokokeilun karu saldo oli jo suoraan arvattavissa lähtökohdista eli se ei tule aktivoimaan ainakaan niitä kohderyhmässä olijoita, joiden työllistyminen on haastavaa. Byrokratian puolelta kokeilu poisti yhden 20 päivän jaksoissa tehtävän hakemuksen eli työmarkkinatuen hakemisen, mutta jätti jäljelle edelleen toimeentulotukihakemuksen.

Karuin osuus tulee mallin palkitsevuudessa. Perustulomalli 560 euron verottomalla tulolla ei palkitse missään nimessä pienien töiden vastaanottamista, koska silloin tuloleikkurina yksinasuvalla toimeentulotukea hakevalla ihmisellä tuloleikkureina toimivat asumistuki ja toimeentulotuki. Suurimmilla sallituilla asumiskuluilla pk- seudulla tuloissa ei ole oikeastaan mitään eroa 400-500 euron kuukausituloilla. Saatu etu menee käytännössä ruoka- ja matkakuihin. Eli malli ei ainakaan suosi pienien pätkätöiden vastanottoa.

Ja käytännössä vasta 1200-1400 euron kuukausihankkeilla työnteko alkaa näkymään rahapussissa niin, että jokainen hankittu euro kasvattaa elintasoa euron verran. Nykyisessä mallissa noin 1400 kk bruttotulo näkyy todellisuus tällä verrokilla 588 euron tulokasvuna. 800 euron kuukausittainen bruttotulo näkyy noin 300 euron tulojen kasvuna.

Malli selvästi näyttää suosivan samaa kuin muutkin puheet eli työ on vasta kannattavaa kun sitä tehdään mahdollisimman täysipäiväisesti.

Työmarkkinatuki ja sen vaikutus

Tehdään sama laskelma sitten työmarkkinatuen perusteella ja samoista lähtökohdista eli pk- seudulla yksinasuva ihminen. Oletusarvoisesti hän saa seuraavia tukia:

  • Työmarkkinatuki
  • Asumistuki
  • Toimeentulotuki

Ja kun katsotaan niiden vaikutusta toimeentuloon, niin samoilla tulomäärillä kuin perustulokokeilussa tilanne näyttää tältä.

Rumasti sanottuna malli toimii siten, että yksinasuvalla pk-seutulaisella noin neljäsosa palkkatulosta siirtyy käteen tulevaksi osuudeksi. Eli verot ja etuisuuksien laskeminen aiheuttaa sen, että 1400 euron bruttotulosta tulee käyttörahan lisäystä vain noin 27%.

Yhteenveto

Alkujaan ajattelin, että perustulokokeilun olisi tarkoitus helpottaa huonoimmassa asemassa olevien työllistymistä eli jokainen saatu euro parantaisi tulotasoa. Mutta perustulon rakenteen takia se ei todellisuudessa vähentänyt byrokratiaa kuin siinä, ettei työmarkkinatuen hakemusta tarvinnut tehdä. Kuitenkin kaikki alle 400 euron tulot pitää lasketuttaa toimeentulotuen takia sekä myöskin asumistuki pitää periaatteessa tarkistuttaa aina mikäli tulot kasvavat 400 euroa tai laskevat 200 euroa.

Malli oli myös lisäksi toteutettu niin, että suosii vastaa yli 600 euron kuukausihankkeita, joloin se lisää yksinasuvalla pk-seutulaisella tulotasoa. Eli malli on mielestäni suunnattu suoraan samaan ajatusmaailmaan kuin moni muukin ajatusmalli eli pätkätyötä, pieniä keikkoja ja pientä työllistymistä ei haluta suosia.

Samalla malli todennäköisesti estää osin pienen työllistymisen, koska pienten keikkojen aiheuttama viranomaisbyrokratia ei suosi niiden tekemistä. Eli malli suosii sitä, että pystyy etsimään määräaikaisen työn joka työllistää kuukausittain saman verran.

Jos olisi salaliittoteoreetikko, niin voisi ajatella että perustulokokeilu oli tarkoitettu epäonnistumaan. Se oli selvästi suunniteltu malliksi, jossa työmarkkinatuen 300 euron raja nostettiin 560 euroon. Ja malli olisi suunnattu niille, joiden tulotaso on riittävä.

Kunhan pohdin, Kari…

 

 

 

 

 

 

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *