Kapenevaa osaamista

Eräs LinkedIn verkostooni kuuluva henkilö kysyi tavatessamme, että kuinka moni ihminen sadasta saisi keskelle toria kasatuista puista, sytykkeistä ja muista tarvikkeista nuotion aikaiseksi. Se on omalla tavallaan hyvin pysäyttävä kysymys.

Mutta se on myös vakava kysymys. Voisi nimittäin kuvitella, että maailman teknistyessä tarvitsemme työelämässä enemmän taitoja kuin vuosia tai vuosikymmeniä sitten. Mutta valitettavasti automatisoituminen ja tietojen tallettaminen koneisiin vähentää tarvittavaa tiedon tai osaamisen määrää.

Ajatellaan yksinkertaisesti vaikka suorittavia töitä. Suorittavissa töissä kapitalismin vaikutus näkyy siinä, että pyritään kohdentamaan kaikki uudistukset siten että työtehtävät automatisoituvat. Ja se tarkoittaa, että suorittavan työn tekijän tieto- ja taitomäärä vähenee.

Kaupan kassa on hyvä esimerkki tästä kehityksestä. Pankkikorttien ja muun käteistä vaatimattoman ostosten suorittaminen mahdollistaa työnkuvan yksinkertaistamisen. Kaupassa ei tarvita enään laskutaitoista kassatoimihenkilöä joka muistaa tuotteiden hinnat ja koodit ulkoa. Vaan nykyään automatisointi osaa hoitaa tehtävän ja jopa tuotteiden maksaminen voidaan ulkoistaa asiakkaalle. Eli nykyään ei tarvita kaupan kassalla luku- tai laskutaitoista henkilökuntaa vaan enemmäkin fyysistä henkilöä. Hänen ainoa tehtävä on vahtia ettei kukaan lähde maksamatta ulos kaupasta.

Samankaltaisen kehityksen pystyy löytämään lähes jokaiselta alata. Esimerkiksi tekoälyn tarkoitus ei ole työkuorman keventäminen vaan työn yksinkertaistaminen. Eli tehdä työntekijöistä yhä helpommin korvattavia, koska erityisiä taitoja ei tarvitse. Kannattaakin pohtia väliin sitä, että vastaako kouluopetus, omat ihanteet ja työelämä toisiaan.

Kannattaa pohtia, että opiskeleeko sivistyksen vai työelämän taitojen vuoksi. Sivistys ja työelämä vaativat erilaista osaamista. Sivistys vaatii laajaa osaamispohjaa ja työelämä tarkkaan harkittua kapeata osaamista. Toisaalta mitä vähemmän on tietoa ja sivistystä, niin sitä helpompi ihmisiä on ohjailla huhuilla ja peloilla.

Kunhan pohdin, Kari…

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *