Spin doctoreita, puheidenkirjoittajia ja journalistista lukutaitoa

Olen viime päivät seurannut lehdistöstä uutisia lakkoilusta, hyväntekeväisyydestä sekä erityisesti sitä kuinka asioista kerrotaan. Ja mitä enemmän luen uutisia, niin sitä enemmän toivon spin doctoreita ja puheenkirjoittajia töihin. Ja myös sitä, että toimittajat pysähtyisivät ihan pieneksi hetkeksi miettimään mitä kirjoittivat. He löytäisivät omista jutuistaan lööppien aiheita.

Antti Mustakallio on maininnut omassa blogissaan sen, ettei Suomessa ole ammattimaisia puheenkirjoittajia. Ja tämä näkyy meidän uutisoinnissa todella hyvin. Koska meillä ei ole ammattimaisia puheenkirjoittajia niin myöskään puheita ja mielipiteitä ei osata tulkita. Ja kun tulkinta puuttuu, niin se näkyy toimitustyön tasossa. Toimittajat eivät osaa haastaa haastateltavaa hänen ristiriitaisista lausunnoista.

Toinen puoli on se, ettei meillä ole ammattimaisia spin doctoreita käytössä eli henkilöitä jotka ovat asiakkaansa maineenhaltijoita. Ja kun meiltä puuttuu tämä ammattimainen maineenhallinta, niin se yhdistettynä huonoon puhetaitoon ja niiden ymmärtämiseen jättää meille paljon valaisevia lausuntoja. Niitä, joiden taustalta näkyy ajatusmaailma. Se ajatusmaailma, joka olisi pitänyt pystyä piilottamaan.

Lapsia ei saa käyttää pelinappuloina

Otsikosta olen samaa mieltä, mutta siihen tämä jääkin. Yksi selvästä spin doctorin paikoista olisi ollut maanantainen uutisointi lakosta. Ja ehkä tieto vanhasta IBM:n myyjän säännöstä eli älä hauku vastustajaa.

Iltalehden uutisessa Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Heikki Risikko vesittää oman sanomansa tällä vastapuolen haukkumisella. Eli hän ajattelemattomuuttaan tekee keskinäisen vertailun ja tekee yrittäjistä pyhimyksen ja vastustajista paholaisia.

–Oikein sydäntä lämmittää nähdä iloisia ilmeitä, ja näyttää olevan listalla sellaista ruokaa, joka maistuu erittäin hyvin.

Eduskunnan puhemies Paula Risikon aviopuoliso Heikki Risikko hämmästelee sitä, että ammattiyhdistysväen lakon kohteeksi joutuvat nyt lapset, vaikka protesti pitää osoittaa Suomen hallitusta vastaan.

–Nämä lapset eivät käsittääkseni edusta Suomen hallitusta, Risikko toteaa.

Iltalehti, maanantai 22.10.2018 klo 13:31

Itse olisin jättänyt vastakkainasettelun tekemättä eli hyvät yrittäjät ja paha ammattiliitto. Olisin unohtanut syyllistämisen ja hehkuttanut lakon mahdollistamaa mahdollisuutta erilaiseen kouluruokailuun:

”Lakkopäivä mahdollisti lapsille toisenlaisen kokemuksen eli he pääsivät ravintolaan syömään. Samalla opetukseen yhdistettiin hiukan tapakulttuuria ja tutustiin käytöstapoihin.”

Olisin kertonut kuinka pystyttiin laajentamaan lasten kokemuksia ja vaikka ottanut jonkun perustapoja osaavan kertomaan tapakasvatuksesta.

Yksinkertainen tapa luoda näkyvyyttä ja piilottaa oman kilven kiillottaminen. Olisin kyllä suonut, että toimittajakin olisi reagoinut kirjoituksessaan vastakkainasetteluun.

Painostetaan hallitusta

Toinen puheenkirjoittajan ja spin doctorin paikka olisi ollut tänään. Iltalehden uutisessa kerrotaan Suomen Yrittäjien omasta ehdotuksesta kuinka ongelmaa aletaan purkamaan. Ja uutinen loppuu uhkailuun eli näytetään omaa vallanhaluaan. Ei neuvotteluhalua vaan vallanhalua.

– Jos vaihtoehdoista ei päästä sopuun pikaisella aikataululla, hallituksen on vietävä eteenpäin esitystä irtisanomisen helpottamiseksi aiemmin ilmoittamansa aikataulun mukaisesti, katsoo Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen.

Iltalehti, keskiviikko (muokattu )

Jyrki Mäkynen tekee tässä mielestäni melkoisen kardinaalivirheen. Hän nimittäin näyttää tekevän samaa josta AY-liikettä on moitittu hallituksen puolelta eli pyrkii painostamaan lain edistämistä. Eli kyse on samasta ulkoparlamentarismista, josta AY- liikettä syytettiin.

Eli kyse on jälleen samasta maineenhallinasta ja huonosta puheenkirjoitustaidosta. Sorrutaan samaan virheeseen kuin vastapuoli eli siihen, että näytetään painostettavan hallitusta. Eli annetaan lukijan ymmärtää, että kyse on uhkavaatimuksesta eikä suinkaan neuvotteluehdotuksesta.

Pientä harkintaa, pientä pysähtymistä ja ammattilaista katsomaan mitä sanotaan

Molemmat esimerkit ovat mielestäni hyviä siinä mielessä, että hyvin pienellä harkinnalla viesteistä olisi saatu tehokkaampia. Toisesta olisi poistettu vastakkainasettelu  ja toista uhkavaatimuksen maku. Vaikken itse ole puhe- tai kirjoitustyön ammattilainen, niin siltikin molemmista esimerkeistä paistaa läpi harkitsemattomuus. Sanotaan asioita hiukan ajattelematta ja viestin merkitys muuttuu. Se muuttuu siksi, mitä halutaan sanoa eikä siksi mikä olisi viisasta sanoa.

Molemmissa tapauksissa pieni harkinta ja tunteiden siirtäminen taustalle olisi saattanut muuttaa viestintää neutraalimpaan suuntaan. Viesti saattaisi olla tehokkaampi jos vastakkainasettelu tai uhkailu poistetaan.

Ihan niin kuin puhekielessä sanoisin:

Toi nyt näyttää siltä, että kakaroiden pitää yrittää esittää, mutta se hiekanheittely pilkahtaa näkyviin. Ihan vaan siksi, että spin doctor tai puheenkirjoittaja ole opettanut julkisuuskuvan tekemistä.

Ja tässä ei ole mitään henkilökohtaista takana.

Kunhan pohdin, Kari…

P.S. Koska tiedän, että suomalaiset eivät pysty erottamaan pohdintaa yksityiskohdista, niin toivoisin että ennen kiukkuista kommentointia luette tekstin pari kolme kertaa läpi. Ja huomaatte, että käytän uutisointia esimerkkeinä; en kerro siitä että ovatko mielipiteet minun mielestäni vääriä vai oikeita. Analysoin sitä miten sanottiin, en sitä mitä sanottiin.

 

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *