Laatikon teippaamista kiinni: Työelämäuudistus

Luen ehkä hiukan järkyttyneenäkin  uutisista työelämäuudistuksesta ja siihen liittyvistä asioista. Hallitus menee rehvastellen eteenpäin ja kertoo kyseletutkimuksen kautta saatuja tietoja 115000 uuden työpaikan synnystä. Ja samalla tällä hetkellä teippaa omaa laatikkoaan kiinni, ettei heidän näkemyksiinsä vain voisi puuttua.

Tuo näyttää kuinka he lukisivat jotain Mustan Johtamisen oppikirjaa. Siis samanlaista kuin saatananpalvojilla on eli Mustaa raamattua. Siis johtamisopin- kirjaa, jossa omat toiminnot pyritään saamaan oikeutetuiksi ehkä hiukan epätavallisillakin toimilla. Puhutaan demokratiasta ja parlamentarismista, mutta ajetaan sillä omaa yksinvaltiutta.

1. Oppi: Ällös sinä puutu minun johtamiseen ja päätöksiin

Pääministeri hermostui siihen, että AY- liike  päätti osoittaa mieltään irtisanomiskiellossa.  Ja päätti, että toimitaan huonon yritysjohdon Mustan Johtamisen- oppikirjan mukaisesti. Sen sijaan, että mietittäisiin vaihtoehtoja, niin aloitettiin viivytystaistelu. Ja se aloitettiin sementoimalla omaa asemaansa: Minut on valittu johtajaksi ja sinua minun ei pidä kuunteleman.

– Tämä työkalu on harvinaisen järeä, mutta tässä on esitetty vakavia vaatimuksia eduskunnan ulkopuolelta, Sipilä totesi viitaten palkansaajajärjestöjen toimiin ja kampanjointiin, Iltalehti 11.10.2018.

Noh, tämähän kertoo siitä että päätös on jo tehty omien pienessä  laatikossa tehtyjen päätelmien mukaan. Laatikon nimi on kylläkin kvartaalitalousopin mukainen työvoiman irtisanomisen käyttäminen omistaja-arvon kasvattamiseen.

Samalla on annettu ymmärtää, että oikeampi malli olisi se, että asiantuntijoita ja työntekijöitä ostetaan ostopalveluina eli pienyrittäjinä. Mutta tässä kohdassa vain monelta päättäjältä unohtuu, että pitkäaikaisen työntekijän ostaminen tulee pitkässä juoksussa edullisemmaksi kuin lyhytaikaisen. Se lyhytaikainen oppii hinnoittelemaan itsensä työn lyhyyden avulla ja korottaa jossain kohdassa hintaansa.

2. Oppi: Jos et voi vahvistaa valtaasi hyvillä tavoilla, niin tee se vilpillisesti

Yleinen mielipide on aina hyvä mandaatti omien agendojen ajamiseen. Ja erityisen hyvä tapa se on eduskunnassa. Jos eduskuntalaitosta katsoisi yritykseksenä, niin hallitus olisi johtoryhmä ja eduskunta yrityksen hallitus. Ja kolmas kerros on kansa eli Suomi- nimisen maan omistajat.

Hyvässä ja asiallisessa yritysjohdossa tärkein tehtävä olisi dialogin käynti omistajien kanssa, koska heillä on valta antaa seuraava pesti johtoryhmälle. Mutta koska tämä dialogi ei johda johtoryhmän kohdalla haluttuun lopputulokseen, niin omistajaporras unohdetaan ja haetaan valtuutusta hallitukselta eli eduskunnalta (huomaa, että käytän nimikkeitä hieman oudosti).

Ja samalla siirretään vastuu omasta päätöksestään eduskunnalle eli niille valtuutetuille, jotka on valittu edustamaan kansalaisia. Ja samalla omat ehkä väärätkin päätökset oikeutetaan ryhmällä, jonka edustajajakaantuma vastaa maan hallituksen eli johtoryhmän kokoonpanoa. Eli käytännössä kysytään itseltään, että saammeko toimia mukamas parlamentaarisin valtuuksia näin.

Itse näen tämän vain huonona yritysjohtamisena, sellaisena joka edustaa vanhaa maailmaa.

3. Oppi: Jos et muuta voi, niin kiusaa viattomia

Yksi yritysjohdon tärkeimpiä oppeja on aina ollut pelolla johtaminen ja viattomien käyttäminen työkaluna. Siirretään tuotanto muualle, aloitetaan YT- neuvottelut jne. Tai vähintäinkin perutaan joulujuhlat. Ja tämä sama oppi näkyy myös maan hallituksen työkaluvalikoimassa.

Kun hallitus on loukkaantunut, niin kostetaan asioita ryhmälle joille pienikin apu olisi tarpeen: nimittäin työttömille. Mutta tehdään se niin, ettei sitä suuri yleisö huomaa. Työttömät ovat pohjasakkaa ja heitä saa satuttaa, itselle tulee sitten parempi mieli kun on kunnon kansalainen.

No miten se kiusaaminen tehdään. Yksinkertaisesti, eli Sote- käsittelyn kautta johon kuuluu myös yksinkertainen muutos työttömien opiskeluoikeuteen. Eli viivästetään kaikin mahdollisin keinoin lakia, joka sallisi lyhytaikaisen opiskelun ja ammatin vaatimien taitojen päivittämisen ilman TE- keskuksen hyväksyntää. Eli hidastetaan sitä asiaa, jolla saataisiin lisää erikoisosaajia ja helpotettaisiin työvoimapulaa.

Jos ymmärtäisin johtamista, niin saattaisin ihmetellä että miksi osaa eduskunnassa toimivista yritysjohtajista kutsutaan osaajiksi. Noilla meriiteillä, mitä nyt näkee, taitaisi saada aika nopeasti potkut johtopaikoilta. Tällä hetkellä ei taideta arvostaa johtajaa, joka ei pysty dialogiin.

Kunhan pohdin, Kari…

 

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *