Korttilukittavat kaapit ja innovointi

Kävelin eilen Ratinan kauppakeskuksessa ja katselin ympärilleni. En ole oikein vielä kotiutunut sen käyttöön. Se on jotenkin liian steriili minun makuuni. Katselin siellä ympärilleni ja tällä kertaa yhden nurkan takana tuli vastaan säilytyslokerot.

Tavaroidensäilytyslokero eli sellainen lukittava kaappi, johon voi laittaa kantamuksia säilöön kauppakeskuksessa kulkemisen ajaksi. Niissä oli uudentyyppinen lukitus käytössä eli digitalisointia hyödyntävä etälukeva korttilukko. Eli ne sai lukittua rahapussista luetulla kortilla, jossa on etälukumahdollisuus. Yksinkertainen ja käteväratkaisu, koska vanha avain/raha- yhdistelmä alkaa olemaan vanhanaikainen.

Korttilukittava kaappi antoi myös mahdollisuuden nopeaan innovointiharjotukseen eli mitä kaikkea kivaa ne mahdollistaisivat. Eli foliohattu päähän ja pohtimaan erilaisia käyttötarkoituksia lukitussysteemin tarjoamalle datalle.

Pieni nopea speksaus mitä näki. Kortinlukija, joka lukee kortteja käytännössä kosketusetäisyydeltä eli tunnistaa kortin ja mahdollistaa lukituksen toimimisen. Sen tutustumisen jälkeen foliohattuihminen voikin lähteä pohtimaan uusia käyttötarkoituksia saadulle datalle:

  • Kortin tyypin voi tunnistaa ja tehdä asiakasprofiilia siitä mitä tietoja korteista irtoaa. Onko se pankkiryhmän kortti vaiko joku muu.  Samalla voi selvitellä kotimaisten ja ulkomaisten asiakkaiden määriä.
  • Rakentamalla muutaman riittän tehokkaan etälukijan saa selvitettyä asiakkaan kulkemisen ympäri kauppakeskusta.
  • Yhdistämällä kortista saadun tiedon matkapuhelimien tolppadataan voisi saada selville henkilön puhelinnumeron.
  • Yhdistämällä matkakortin tiedon voidaan nähdä mistä kaupungista asiakas on
  • Ja lopuksi tuli mieleen se pahin vaihtoehto. Eli laitetaan lukijaan yhdistetty skimmeri eli kortinlukijalaite ja veloitetaan jokaiselta lähimaksukorttia käyttävältä jokin muutaman euron maksu.

Esimerkki kertoo kuinka helposti pystyy tekemään mielikuvaharjoituksia ja kehittämään omaa innovointitaitoaan. Samankaltaisia harjoituksia voi tehdä kassajonossa, bussissa ja monessa muussa paikassa. Päättää vain keksiä jollekkin näkemälleen asialle uusia käyttötarkoituksia.

Moni sanoo ettei ole aikaa opiskella riittävästi. Useinmiten kyse ei ole kyse ajasta vaan ajankäytöstä. Esimerkiksi nopean mielikuva-/innovointiharjoituksen pystyy tekemään vaikkapa kaupan kassajonossa. Jos ei keksi muuta, niin miettii mahdollisimman monta käyttötarkoitusta ostoksia erottavalle kapulalle.

Kuhan pohdin, Kari…

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *