Kivimies ja kirjuri

Hän oli kuivakkaan oloinen ja jäntevä kivimies. Hän ja ne muut kivimiehet istuivat autiomaan reunassa kalliokielekkeen alla auringolta suojassa. Jokaisen kivimiehen vieressä istui kirjuri puisella kovalla pallilla lehtiö sylissään.

Kirjurin tehtävä oli kirjata jokainen kivimiehen isku lehtiöön. Millä voimalla työstäjä iskee vasaralla talttaan, minkä numeroinen taltta on ja mikä vasara on käytössä. Lisäksi hän tutkii mistä suunnasta isku tulee ja miten kivenmurikasta syntyy noppakivi. Sellainen kivi jota käytetään mukalakivikadulla.

Kalliokielekkeen varjossa kuuluu tasainen työkalujen kilkutus, kynän raapina paperia varten sekä lähetin kepeät juoksuaskeleet. Lähetti kiertää kirjurilta toiselle ja kerää raportteja toimitettavaksi kirjanpitäjälle.

Kirjanpitäjä on kivilouhoksen mahtimiehiä, hänen takanaan on tieto jokaisesta noppakivestä. Montako lyöntiä on vaadittu, mistä suunnasta talttaan on lyöty ja kuinka monta epäonnistunutta kiveä on syntynyt. Hän osaa kertoa miten kivet syntyvät, miten paljon niitä on tehty ja kuinka usein noppakiven valmistamisessa epäonnistutaan. Hän vastaa tiedosta.

Mukava tarina eikö totta. Mutta mistä se kertoo tosiasiallisesti. Se kertoo IoT.stä ja siitä kuinka se toimii. Tiedonkeräämistä, kiertopollaukseen perustuvasta tiedon siirtämisestä ja loppujen lopuksi tietovarastosta, jolle voidaan tehdä dataminingia.

Kuhan pohdin sunnuntain iloksi, Kari…

 

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *