Diginatiivi – täysin väärin ymmärretty käsite

Edelleen aika ajoin putkahtelee esille ajatus, että nykyajan nuoret ovat diginatiiveja ja osaavat käyttää laitetta kuin laitetta. Siis kun puhutaan mobiililaitteista, tableteista tai tietokoneista. Ei siis puhuta vaikka hellasta.

Ja me vanhukset olemme edelleen kuulemma kivikautisella tasolla samojen laitteiden käytössä. Ne nuoret vaan osaa katsoa Google Mapsistä, tarkistaa Googlesta, chatata WhatsApilla tai jollain muulla pikaviestimellä ja pystyy tubettamaan. Ei me vanhat sitä osata.

Helsingin yliopiston kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka on todennut, että puolet nuorista on tietotekniikan peruskäyttäjiä eli kuluttajia. Ja vain noin 10% koko joukosta pystyy taitavasti luomaan uutta, ohjelmoimaan tai tekemään hyvää videota tai kuvaa.

Samaa sanovat muutkin opettajat eli peruskäyttö luonnistuu monilta, mutta pahimmillaan 20% diginatiiveista ei osaa edes liittää sähköpostiin liitetiedostoa. Ja aika monella on ongelmia sen jälkeen kun poistutaan pikaviestimien ja googlauksen maailmasta eli joudutaan tekemään tietokoneilla töitä;  esimerkiksi perustekstinkäsittelyä, taulukkolaskentaa tai kuvankäsittelyä.

Diginaatiivi ja tietotekniikan hyvä hyötykäyttö on oikeastaan virhekuvitelma. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että oletetaan nykyiseen digimaailmaan syntyneiden olevan hyviä tekniikan käyttäjiä. Diginatiivius kuitenkin liittyy vain ajatukseen, että onko syntynyt ennen vai jälkeen mobiililaitteiden ja internetin maailmaa. Käsitteenhän keksi Marc Prensky vuonna 2001.

Jos se on peruste diginatiivien osaamiselle, että on syntynyt aikana jolloin kaikki voivat käyttää digilaitteita, niin samalla perusteella minun ikäkauden ihmiset ovat kaikki huippuautoilijoita. Me olemme syntyneet aikana, jolloin kenellä tahansa aikuisiässä oli mahdollisuus hankkia ajokortti. Olemme kasvaneet huippuautoilijoiksi.

Kuhan pohdin, Kari…

 

2 comments

  1. Autovertaus on loistava. Voimme tosiaan ajatella, että jossain vaiheessa historiaa tiettyä sukupolvea olisi voinut kutsua ”autonatiiveiksi”. Viimeistään 1980-luvulla (vuonna 1985 Suomessa oli n. 1,5 miljoonaa rekisteröityä henkilöautoa) ylivoimaisesti suurimmalla osalla perheistä oli auto ja vastaavasti lähes jokaisessa perheessä joku ajokortillinen. Ehkäpä siis joskus 60-70-luvulla syntyneet olivat ensimmäinen ”autonatiivien” sukupolvi.

    Tarkoittaako tämä tosiaan sitten sitä, että 60-70-luvuilla syntyneet ”autonatiivit” ovat kaikkein parhaimpia kuskeja ja taitavimpia korjaamaan ja huoltamaan autoja? Miksi sitten nykypäivän keski-ikäiset vievät autojaan huoltoon merkkiliikkeisiin eikä edes renkaita enää kovin moni vaihda itse? Vai voisiko olla niin, että siinä vaiheessa kun autoilusta tuli valtavirtaa, autojen kuljettajiksi ja omistajiksi ryhty sankoin joukoin sellaisia tavallisia ihmisiä jotka eivät välittäneet opetella auton vaativaa tekniikkaa ja huoltoa? Ja pian myös autoja alettiin suunnitella niin, että niissä on kaikkea ABS-jarruista GPS-paikantimeen helpottamassa kuljettajan työtä, eikä huoltojakaan ole enää tarkoitus tehdä itse.

    Todennäköisesti joskus 20-30-luvuilla auton omistaneet harvalukuiset pioneerit olivat lähes kaikki hyvinkin taitavia mekaanikkoja, koska tuon ajat autot vaativat paljon huoltoa ja tuntemusta tekniikasta eikä kattavia huoltopalveluita ehkä ollut tarjolla. Sama pätee tietotekniikkaan. 80-luvulla tai vielä 90-luvullakaan kovin moni ei vielä käyttänyt tietokonetta tai Internetiä, mutta ne jotka käyttivät, olivat tavallisesti teknisesti orientoituneita ja taitavia tietotekniikan käyttäjiä koska se oli ikäänkuin edellytyskin sille, että sai tietokoneensa ylipäätään toimimaan ja pääsi sillä nettiin.

    Näiden ihmisten määrä ei ole juuri noista ajoista lisääntynyt. Sen sijaan tietotekniikan käyttäjiksi on tullut miljoonittain ”tavallisia” ihmisiä, jotka eivät ole kiinnostuneita tietämään mikä on liitetiedosto, käyttöjärjestelmä, FTP-palvelin tai POP3-protokolla, puhumattakaan että he haluaisivat oppia ohjelmoimaan tai asentamaan muistikampoja tai BIOS-päivityksiä. He haluavat katsoa leffoja Netflixistä ja tsättäillä kavereiden kanssa, ihan kuin 80-luvulla auton ostanut keskiverto nuori perheenisä halusi yksinkertaisesti ajaa sillä automarkettiin tai työpaikalleen, sen sijaan että olisi rassannut sitä tuntikausia kädet öljyssä autotallin hämärässä.

    Ja kuten autojenkin kanssa, tietotekniikan viimeaikainen kehitys vie jatkuvasti juuri pois tarvetta ymmärtää itse TEKNIIKASTA mitään. Jos minä teini-ikäisenä halusin katsoa leffaa tietokoneelta niin ei ollut mitään Netflixiä johon helposti saattoi klikata itsensä. Sen sijaan leffa piti etsiä ja ladata jostain Bittorrent-sivulta (tietysti laittomasti), yleensä purkaa paketista ja sen jälkeen piti vielä tsekata, että videosoittimen koodekki on kunnossa. Tekstitystiedosto piti ladata jostain toiselta sivulta ja ottaa mukaan toistoon videosoittimen valikosta.

    1. Kiitti komentista. Tuo on tosi asia, että jos käyttää tekniikkaa niin sitä ei välttämättä tarvitse ymmärtää.

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *